Kartoitus Oulussa

Veeran Verstas

Kartoitan Oulussa feministisiä tiloja ja tutustun Veeran Verstaan toimintaan parin päivän ajan. Veeran Verstas on nuorten taidetyöpaja, jonne voi hakeutua ”työharjoitteluun” työvoimatoimiston kautta koulujen jäätyä kesken tai työttömänä ollessa. Veeran Verstas on yksityisen palveluntarjoajan tarjoama palvelu Oulun kaupungille – kaupungilla on myös omia työpajoja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Menen Verstaalle sisään: eteisaulassa roikkuu verstaslaisten tekemiä unisieppareita ja rumpuja; käytävällä jonglööraa tyttö; Verstaan vakituiset työntekijät istuvat tietokoneen äärellä byrokratian kimpussa työhuoneissaan, ovet auki käytävälle; isommassa salissa kuuluu voimakas puheensorina animaatiotyöpajassa; pienempi huone on täynnä öljyvärimaalauksia ja maalaustarpeita ja muutama nuori on ahtaunut huoneeseen tekemään omaa työtään. Takana taukotilassa joku syö eväitään ja toinen lämmittää itselleen keittoa.

Veeran Verstas on aloittanut kymmenen vuotta sitten vain tytöille suunnattuna työpajatoimintana, mutta sittemmin tyttöerityisyydestä on luovuttu. Työpajalle pääsevät nykyään myös pojat, ja myös transsukupuoliset nuoret ovat löytäneet tiensä verstaalle. Tällä hetkellä verstaalla on yhteensä 24 nuorta, kahdessa eri ryhmässä.

Kyselen työntekijöitä miten he ovat onnistuneet luomaan hyvän ja sukupuolten moninaisuutta tukevan ilmapiirin verstaalle, mutta heillä on vaikeuksia selittää sitä. He kertovat, että sisältö, taiteen tekeminen merkitsee paljon: verstaalla taidetyöskentely perustuu omakohtaisuuteen ja omannäköiseen tekemiseen kannustetaan. Lisäksi taiteentekeminen toimintaympäristönä luo ikäänkuin itsessään omanlaistaan pehmeyttä, sallivuutta ja moninäkökulmaisuutta verstaalle. Työntekijät kertovat, että esimerkiksi macho-kulttuurin puuttuessa verstaalla olevat pojat uskaltavat olla herkkiä ja uhoava käytös laantuu aika pian verstaalle tulon jälkeen. Joskus muutos näkyy myös tyylissä: joissakin pojissa muutos näkyy uskalluksena ruveta pukeutumaan mieleisiinsä kauniisiin vaatteisiin.

Seuratessani ulkopuolisena verstaan toimintakulttuuria ja tunnelmaa, minulle tulee vahva vaikutelma siitä, miten jokaisen omaa ainutlaatuisuutta kunnioitetaan: verstaslaiset ovat toisilleen ystävällisiä ja kannustavia. Puheensorinaa ja naurua kuuluu tuon tuosta mutta omiin maailmoihinsakin voi vetäytyä.

Osallistun verstaalla Helena Kivelän vetämään voimauttavaan voimatreeniin. Teemme hengitysharjoituksia ja mielikuvaharjoituksen, jossa eläydymme symboli-esineiden avulla persoonan eri osapuoliin ja mielikuvittelemme miten nämä eri alueet suhtautuvat toisiinsa. Harjoitukseen kuuluu myös luminen mäenlasku liukurilla: oman persoonan kukin osapuoli saa päästä valloilleen omalla mäenlaskuvuorollaan. Treenin jälkeen minulla on selkeä olo ja olen mainiolla tuulella.

Jututan vielä Kivelää, ja hän kertoo urheiluvalmentajataustastaan, josta hän on päätyi suunnittelemaan ja vetämään voimauttavia liikunnallisia harjoituksia syömishäiriöistä kärsiville tytöille. Nyt hän vetää voimauttavia treenejä Veeran Verstaalla pari kertaa viikossa, osallistuminen on vapaaehtoista. Treenien päämääränä on yleisesti ottaen omien rajojen vahvistaminen ja kokemuksen yhtenäisyyden etsiminen. Kivelän oman näkemyksen mukaan kulttuurimme käytännöt tukevat paljon kokemuksen pilkkomista ja oman persoonan eri osien eriyttämistä eri työtehtävien mukaan, ja kokemusta syntetisoiva ja persoonan eheyttä tukeva puoli on kulttuurissamme vajaata.

Veeran Verstan rento meininki vakuuttaa minut, mutta samalla ihmettelen, miten tällaista toimintaa pystytään luomaan nuorille pakoitteita ja kontrolleja laativassa byrokratiakulttuurissamme – Veeran Verstaskin toimii nuorisohuolidiskurssin sisällä, jossa nuoret nähdään yhteiskunnassamme potentiaalisena ongelmana ja kontrollin kohteena. Veeran Verstaan työntekijä kertoo minulle, että byrokratia antaa heille toiminnan raamit, mutta heillä on omat autonomiset pedagogiset tavoitteensa (esim. yksilön omien valintojen kunnioutus), jotka eivät välttämättä mene yksiin byrokratian antamien tavoitteiden kanssa. He tuottavat siis yksityisenä tahona työpajapalvelua kaupungille, hakevat apurahoja rahoittaakseen toimintansa (aina vuodeksi kerrallaan). Kolmesta neljään vakituista työntekijää pyörittää byrokratiaa ja käytännön asioita, nuoret tekevät melko vapaasti omia taidejuttujaan verstaalla, ja nuorille peräti kymmenkunta ammattitaiteilijaa ja –osaajaa vetää työpajoja verstaalle palkattuina.

Juttelen parin päivän vierailuni aikana usean nykyisen ja entisen verstaslaisen kanssa. Yksi nuori mies sanoi Veeran Verstaan olleen elämän parhaimpia onnenpotkuja. Toinen, nuori nainen, kertoo olleensa myös  toisessa, kaupungin omassa nuorten työpajassa, ja kertoo joutuneensa kiusatuksi siellä. Myös kurikäytännöt olivat kovia: kolmen varoituksen jälkeen työpajasta saattoi saada potkut. Kaupungin työpajalla ollut nuori kertoi hänen ryhmästään yhden saaneen potkut vain viikkoa ennen puolivuotisen harjoittelun päättymistä, mikä tuntui hänestä kurjalta.  Kaupungilla on erilaisia omia työpajoja, 5-6 kappaletta. Yksi on vain maahanmuuttajataustaisille nuorille, ja ihmettelen miksi heillä pitää olla oma erillinen työpajansa sen sijaan, että olisivat muiden nuorten joukossa.

Kyselen Veeran Verstaalla nuorilta, voiko sieltä saada potkut. He eivät ole tulleet ajatteeksi moista. Kysyn heiltä lisää, onko verstaalla jotain rangaistuksia tai kurikäytäntöjä. Nuoret kertovat, että heitä rupesi jossain vaiheessa ärsyttämään myöhästely työpajoista, kun työpajaa ei voinut aloittaa ajallaan osallistujien puuttuessa, niin he päättivät yhdessä että kolmesta myöhästymisestä saa sanktioksi poissaolo-merkinnän, joka tarkoittaa yhden päivärahan menettämistä.

Kyselen henkilökunnalta, miten hankalista tilanteista selvitään. He kertovat, että kaikesta yritetään selvitä puhumalla nuorten kanssa, vaikka se ottaisi miten paljon aikaa. Nuoren kanssa käydään läpi mistä asiat johtuvat ja mikä olisi paras ratkaisu hänen tilanteessa – esimerkiksi jos ei jaksa nousta aamulla sängystä ja tulla verstaalle, niin haluaako nuori enää jatkaa verstaalla vai pitäisikö keksiä joku muu järjestely.  Työntekijät kertovat, että monella nuorella on mielenterveysongelmia tai hankalia elämäntilanteita ja arjen on taivuttava näiden ongelmien kanssa selviämisen mukaisesti ja sen takia tiukat kurikäytännöt eivät ole järkeviä. Sen lisäksi, että verstas tarjoaa itsessään hengähdystaukoa koulutusputkesta tai omasta elämästäänkin, verstaalla saa myös ohjausta oman tilanteensa selvittämisen kanssa.

—-

Menen käymään myös Oulun keskustassa olevassa Kulttuuribingossa, verstaslaisten nuorten viime syksynä käynnistämässä kulttuurikeskusproggiksessa. Kulttuuribingo on arkisin auki klo 10-16/18. Löydän Kulttuuribingon osoitteesta Mäkelininkatu 21 – odottelen näyteikkunan ulkopuolella tovin ennen kuin Taija polkee paikalle avaamaan ovet. Sisältä löytyy nukkuva Henrikki, joka oli jäänyt kirjoittelemaan omia juttujaan Circle-levyjen kuuntelumaratonin jälkeen ja nukahtanut Kulttuuribingon sohvalle.  Juttelemme kahvikupposten äärellä Kulttuuribingon toiminnasta, seuraamme liittyy hiljalleen paikalle saapuvia muita bingolaisia.

Henrikki kertoo Veeran Verstaan työharjoittelujaksolla heränneen ajatuksen, että porukalla pystyy toteuttaa isompia proggiksiakin vaikka kaikki olisivatkin amatöörejä. He olivat Veeran Verstaalla toteuttaneet erääseen esitykseen lavastuksen ja puvustuksen onnistuneesti, ja se antoi näkemystä yhdessä tekemisen mahdollisuuksiin. Veeran Verstaan työharjoittelujakson tiiviin yhdessätekemisen jälkeen oli vähän tyhjä olo, ja he miettivät mistä löytäisivät tilaa kulttuuritoiminnalle ja muutenkin työtilaa. Kävely Oulun keskustassa johti entisen, kolme vuotta tyhjillään olleen bingohallin bongaamiseen. Onnekkaasti samassa rakennuksessa toimii mm. KSL ja rakennuksen omistaa Järjestöyhdistys ry, ja he saivat neuvoteltua vuokrasopimuksen katutason bingohalliin Veeran Verstaan tullessa takaajaksi. Rahat vuokraan kerätään käyttäjiltä ja osallistujilta: Kulttuuribingo on nyt yhdistys, jossa on 40 jäsentä , jotka maksavat 13,5 euron kuukausimaksua. Kaikki yhdistyksen jäsenet eivät käytä tiloja aktiivisesti vaan ovat pikemminkin kannatusjäseniä. Kulttuuribingolaiset kertovat, että yhdistysmuoto toimii paremmin kuin osuuskunta, koska yhdistykseen on sekä helpompi liittyä että myös lähteä kuin osuuskunnasta, ja suuren vaihtuvuuden salliminen sopii Kulttuuribingon toimintamuotoon paremmin. Kulttuuribingon tiloja käyttää muunmuassa taideosuuskunta Puhuri.

Kulttuuribingo tarjoaa näyttelytilaa taiteentekijöille, joilla ei ole muutoin rahaa saada teoksiaan esille. Tiloissa on myös erilaisia työtiloja (maalausta ja ompelua varten, myös pimiö löytyy) ja iltaisin tiloja käyttää kymmenkunta bändiä treenitiloinaan. Kulttuuribingossa voi järjestää myös tapahtumia, –esimerkiksi Oulun anarkistit pitävät keskiviikkoisin leffailtaa – mutta useimpina iltoina bänditreenien aikaansaama melu haittaa tilan muuta samanaikaista käyttöä.

Ihmettelen Kulttuuribingo-aktiivien mahdollisuuksia olla Kulttuuribingolla paikalla päivystämässä ja pitämässä ovia auki. Heistä pari kertookin olevansa Kulttuuribingolla työharjoittelussa, ja joidenkin aktiivien olevan työttömiä – joten aikaa riittää.

Kysyn miten Kulttuuribingon toimintaan voi päästä mukaan. He kertovat työ- ja bänditilojen olevan täynnä ja näyttelyaikojenkin olevan varattu puoleksi vuodeksi eteenpäin, mutta muuten toimintaan pääsee mukaan tulemalla paikan päälle ja osallistumalla oma-aloitteisesti. Aina maanantaisin viideltä on kokous, ja jos haluaa järjestää tapahtuman Kulttuuribingon tiloissa, voi ilmoittaa siitä kokouksessa, jonka jälkeen tapahtuman tiedot ovat ehdotuksena esillä ja kommentoitavissa Kulttuuribingolla, ja päätös tapahtuman hyväksymisestä tulee seuraavassa kokouksessa.

anonyymi kulttuuribingolainen dokumentointiposeerauksessa

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kartoitus Oulussa

  1. Maija sanoo:

    Onpa kivan kuuloista meininkiä Oulussa! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s