Feminististä maanmittausta…

…Millaisissa tiloissa elämme, miten ruumiimme suhteutuu tilaan ja aikaan, millaista on yliopiston tiloissa, millaista koko kaupungin tilassa?

…Miten elämme ja liikumme tilassa ja miten voimme vaikuttaa siihen?

…Miten käytämme tilaa ja aikaa ja miten se on sukupuolittunutta, mitä (väki)vallan ja kontrollin rakenteita esiintyy?

…Mitä tila mahdollistaa joillekin ja estää joiltakin?

…Ja tietenkin: miten voimme vaikuttaa näihin asioihin?

Oman elämän, ympäristön ja olosuhteiden tarkastelua tilojen, paikkojen ja ajan kautta

Innostus aiheeseen ja työskentelytapaan lähti Precarias a la derivan tutkimuksista ja kirjasta Hoivaajien kapina, jonka kuvaamat tutkimuset on tehty kuljeskelu-metodilla (situationistien ajelehtiminen, dèrive).

He tekevät kuitenkin omassa versiossaan eron situationistien päämäärättömään harhailuun:

Omassa versiossamme päätimme vaihtaa nuorelle, porvarilliselle ja vailla mitään sitoumuksia olevalle miehelle sopivan flanöörin sattumanvaraisen kuljeskelun omaan elämäämme pohjautuvaan kuljeskeluun pitkin jokaisen jokapäiväisiä tiloja. Halusimme kuitenkin säilyttää kuljeskelun aisteja yhdistävän ja tapahtumille avoimen luonteen.

Precarias a la derivan työtapoja olivat kuljeskelun lisäksi ja siihen liittyen mm. valokuvaaminen, keskustelut, haastattelut, kirjoittaminen, kartat & pohjapiirustukset, kokemusten jakaminen, altistuminen, ”osallistuva havainnointi”, työpajat jakamisen ja syventämisen tiloina sekä kokoukset itseanalyysin, ongelmien paikantamisen ja hypoteesien muotoilun tilana.

Precarias a la derivan mukaan kuljeskelu on dynaaminen tutkimuksen tapa, joka läpäisee elämäntapamme, ajattelutapamme, ajan- ja tilantajumme, tapamme käsittää tulonmuodostusta, kommunikaatiota, suhdeverkostoja, konflikteja, hierarkioita, riskejä ja ruumista (Hoivaajien kapina s. 16).

Prekaarien naisten erilaisia kokemuksia ja elämäntilanteita kartoittava toimintatutkimusprojekti sai alkunsa Espanjassa tammikuun 2002 yleislakossa:

Näimme vilaukselta avautuvan tilan, lähestyvien ennakoimattomien tapaamisten mahdollisuuden ja nautimme keskustellessamme tuntemattomien ihmisten kanssa ilman koneiden välitystä: ilman nauhuria, kameraa tai lehtiötä. (Hoivaajien kapina s. 19)

Kuljeskelussa yhdistyy toiminta ja tutkimus: se on yhteistä, kriittistä jokapäiväisen elämän tutkimista ilman esineellistävää objektiivisuutta. Se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia aktivismin ja tutkimuksen yhdistämiseen.

Advertisements
Kategoria(t): Hoivaajien kapina, Precarias a la deriva, situationistit Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s